Onko nyt sen aika?

On pitänyt jo pitempään kirjoitella parista uudesta julkaisusta. On kuitenkin tuntunut naiivilta huudella tuloksellisuusdialogista tässä tilanteessa.

Toki voisin rakentaa tarinaa siitä, kuinka juuri nyt on dialogin paikka – tarvitaan sosiaalista läheisyyttä ja vuorovaikutusta niillä välineillä, joiden kautta se on turvallista ja mahdollista. Ilmeistä. Ei tästä tarvitse kirjoittaa, ainakaan minun.

Monta muutakin itsestäänselvyyttä tulee mieleen. Nyt ei kuitenkaan minusta ole niiden aika, varsinkaan kun ei minulla niistä mitään erityistä viisautta ole sanottavana. Ei kai ole pakko.

Olisi varmasti myös syytä keskustella tuloksellisuuden määritelmästä; tavoitteista niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta sekä tavoista, joilla tavoitteisiin pyrimme. Millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa? Tosin tämäkin viesti tuntuu vähän ontolta, kun ympärillä kärsitään. Helppo on aina opponoida.

Olisiko nyt, jos koskaan se hetki, jolloin voisi olla vaan ihan hiljaa ja keskittyä tekemiseen. Omien saavutusten ja oman tuloksellisuuden osoittaminen ei juuri nyt tunnu tärkeältä. Ennemminkin jopa vähän ylimieliseltä.

Olen myös pohtinut miten omaan boksiin keskittyminen hämärtää kokonaiskuvan. Yksi on siististi ja mukavasti etätöissä, toinen ”normaalissa” arjessa, kolmas eristettynä ja neljäs lomautettuna. Elämme kriisiä hyvin eri tavoin. Yhdellä on lapset päiväkodissa ja toisella eletään koko perheen voimin etäkoulua. Pahimmillaan läheiset olivat vielä alkuviikosta sulun toisella puolen. Moni on yksin.

Kaikkia meitä uhkaa sama osin vielä tuntematon ja näkymätön vihollinen. Yksi on terve, toinen sairas, onneksi moni on tervehtynyt. Kaikki eivät. Riskiryhmät huolettavat.

Onko kenelläkään varaa olla ylimielinen? Kuinka moni kuuntelee hallituksen tiedonantoja, kuka reagoi ja kuka vähät välittää ja suuntaa mökille. Tietämätön lienee mahdotonta olla. Tunteeton kyllä.

Voisi myös ottaa kantaa asiantuntijuuteen. Mutta onko senkään hetki nyt. Avainhenkilöt tekevät varmasti parhaansa. Kiitos siitä! Onko nyt syytä tai tarpeen lisätä kuormaa? Moni tapetilla oleva asia ei kuulu minun ydinosaamiseeni. Minulla ei ole niistä näyttöä eikä kokemusta. Pääosalle tämä on ensimmäinen kerta. Onko kaikkea pakko kommentoida, kyseenalaistaa tai vähätellä? Mielipiteitä riittää meillä kaikilla.

Tiedolla johtaminen. Voisi myös kysyä minkä informaation ja tiedon pohjalta dialogia käydään ja päätöksiä tehdään. Iki-ihanainen pieni, mutta viiltävä kysymys. Sisältääkö se aina kritiikin? Ei minusta, mutta moni on toista mieltä.

Uskon ja toivon, että ainakin täällä meillä päätökset perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon ja sen pohjalta tehtyyn perusteltuun arvioon. Tieto jalostuu vuoropuhelussa – erilaisia näkökulmia tarvitaan. Dialogi edellyttää myös kuuntelua. Ollaan rakentavia.

Kotona saa käyttää maalaisjärkeä. Sinnekään en minä lähde neuvomaan – minulle on lopulta ihan se ja sama oletko sinä nyt yöpuvussa vai liituraitapuvussa.

Ennustaakaan en osaa. En tiedä koska on huippu, enkä tiedä koska kaikki tämä on ohi, saati millaiset vaikutukset tällä kaikella on. Tuskin kukaan koko totuutta oikein osaa ennustaa. Vuoropuhelua, luottamusta ja yhteistä tahtoa tarvitaan niin tilannekuvan kuin tämän jälkeisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Välillä aika tuntuu pitkältä, vaikka ei tätä kuitenkaan vielä ole kovin kauaa kestänyt.

Sanomattakin on selvää, että nyt on tärkeää yrittää pitää mieli virkeänä. Niillä keinoin, jotka sopivat juuri sinulle.

Palataan niihin julkaisuihin toisena hetkenä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s