Kuukausi koulutusvientiä Tampereella – itsearvionti

Takana on kuukausi käytännön koulutusvientiä. Tiedekunnassamme vieraili viime kuukauden aikana 40 korkean tason johtajaa Vietnamista. Kaksi ryhmää, kaksi viikkoa per ryhmä. Reflektion aika. Paljon olisi kirjoitettavaa, mutta yritän tiivistää saamiamme keskeisimpiä oppeja erityisesti koulutusta tuottavan organisaation näkökulmasta.

Pääopit jatkoa varten

Koulutusvienti on toimintona poikkihallinnollinen ja edellyttää koko organisaation tukea. Kansainvälisyys on toki korkeakoulujärjestelmälle luontaista ja meidänkin yliopiston strategiassa sanotaan seuraavasti:

Yliopisto jatkaa systemaattista yhteistyötä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa ja osallistuu aktiivisesti uusiin avauksiin koulutusviennissä, yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä ja muissa sidosryhmien yhteisissä hankkeissa”

Omasta näkökulmastani meillä on organisaationa vielä tekemistä sen suhteen, että olisimme yhteisesti yllä mainittua strategiaa toteuttamassa erityisesti koulutusviennin osalta. Kyse on viime kädessä johtamisesta ja strategisesta suunnitelmasta – haluaako yliopisto tehdä koulutusvientiä vai ei. Tämä tahtotila on jokaisen koulutusvientiä suunnittelevan organisaation syytä selvittää heti ensi alkuun.

Varsinainen koulutus on yleensä hauskaa ja mielekästä. Täysin ilman haasteita oppijoiden kohtaaminen ei kuitenkaan aina suju. Erilaisista kulttuureista tulevat oppijat haastavat opettajat ja opetusmenetelmät. Oma tietystä näkökulmasta tehtävä työ pitää perustella ja taustoittaa perusteellisemmin kuin kotimaisessa kontekstissa normaalisti.

Käytännön toimijoita koulutettaessa kamppaillaan jatkuvasti myös liian teoreettisen ja liian käytännönläheisen otteen välillä. Tasapainon löytäminen voi olla joskus haastavaa. Tässä on tietenkin myös koulutusta ostavalla taholla merkittävä rooli. Tutkijoiden on vaikea täyttää odotuksia, jos yleisö haluaa lähtökohtaisesti kuulla vain kokeneita johtajia suoraan valtakunnan huipulta. Koulutuksen sisällön suunnittelussa yhteistyö koulutusta tuottavan tahon ja asiakkaan välillä onkin ensiarvoisen tärkeää.

Oman haasteensa tuo se, että ainakin omien kokemusteni perusteella koulutuksen tilaavalla taholla on usein hyvin erilaisia tavoitteita kuin varsinaisilla oppijoilla, jotka lopulta luokkahuoneen penkkiin istuvat.

Koulutusvienti poikkeaa yliopistolle muuten tutusta kansainvälisestä yhteistyöstä myös maksullisen luonteensa vuoksi. Näissä projekteissa oppijat ovat asiakkaita, ja asiakas on aina oikeassa. Tämä vaatii järjestävältä taholta venymistä ja moneen langanpäähän tarttumista – jos haluaa pitää asiakkaan tyytyväisenä. Isossa ryhmässä yksi haluaa tietää enemmän koulujärjestelmästä, toinen terveydenhuollosta, kolmas oikeuslaitoksesta ja kaikkialla pitäisi päästä vierailemaan.

Vaativaa mutta antoisaa

Viimeinen kuukausi oli rankka, mutta samalla varsin antoisa ja opettava. Vaikka itsellä on jo jonkin verran kilometrejä takana johdon kouluttajana ja koulutusviennin parissakin on tullut vastaan jo monenlaista, niin aina nämä ryhmät ovat erilaisia ja opettavat uutta.

Käytännössä aamut alkavat aikaisin luentotilojen valmistelulla, kalvojen kopioimisella ja päivän ohjelman läpikäymisellä. Vierailuja ja vierailijapuheenvuoroja varaillaan tiiviillä aikataululla ja välillä ne varmistuvat vasta edellisenä iltana.

Päivien aikana tulee huolehtia aikatauluista, lounasjärjestelyistä, vesikannujen täytöstä ja välillä pitää venyä turistioppaan rooliinkin. Paikoittain koulutuskokonaisuuden juonen ylläpitäminen edellyttää silloittavia ja eri esityksiä yhteen sitovia puheenvuoroja. Ja tulkille pitää yrittää muistaa haalia seuraavan päivän materiaalit hyvissä ajoin edellisenä päivänä, jotta hän voi valmistua seuraavaan päivään. Vierailujen osalta pohditaan logistisia kysymyksiä ja välillä soitellaan hukassa olevien tavaroiden perään.

Minua tässä kaikessa oli tiedekunnassa auttamassa meidän koulutusvientitiimin Kirsi Hasanen ja Van Truong. Finland Universityn tiimi ja erityisesti Niina Nyyssölä tuki taustalla käytännön järjestelyissä.

Koulutusviennistä uutisoidaan yleensä näyttävästi uusien sopimusten allekirjoituksen yhteydessä. Tällöin otetaan valokuvia ja alleviivataan yhteistyön merkitystä ja osaamisen siirtoa. Mielikuva koulutusviennistä linkittyy kansallisiin strategioihin ja monet organisaatiot vannovat koulutusviennin nimeen. Viime kädessä arvoa luodaan kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun kentällä riisutaan jakut ja pikkutakit sekä kääritään hihat.

Koulutusvienti vaatii paljon niin oppijalta kuin opettajalta.

Molempien on tultava pois mukavuusalueeltaan ja avauduttava uudenlaiselle ajattelulle. Varsin helposti keskusteluissa päädytään puolustelemaan oman järjestelmän erityisyyttä. Lyhytkoulutuksissa on tyypillistä, että halutaan poimia rusinat pullasta eikä aina olla valmiita haastamaan oman ajattelun peruspilareita.

Opettajalta odotetaan yksinkertaista reseptiä kotiin viemisiksi. Pakkohan siinä on sitten miettiä asioita hieman uudelta kannalta välillä itsekin. Tämä on kuitenkin arvokasta oppia monelle tutkijalle.

Epätoivon hiipiessä puseroon olen itse palautellut mieleen yliopiston strategian, jonka mukaan ”yliopisto elää ajatusten ja ihmisten liikkuvuudesta. Tampereen yliopisto on suomalaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden yhteinen tila, jossa globaali tieto, erilaiset näkemykset ja niistä syntyvät innovaatiot kehittyvät”.

Olisi naiivia ajatella, että mainittu yhteinen tila kyettäisiin aina luomaan ilman ponnisteluita. Joku myös käytti koulutusviennin yhteydessä taannoin termiä globaali yhteiskuntavastuu. Vaikeina hetkinä nämä lauseet ja ajatukset tuovat itselleni selkänojaa. Koulutusviennin parissa työskentelevät tekevät merkityksellistä työtä.

Lopuksi haluan todeta, että onnistuneet ohjelmat syntyvät aina yhteistyössä. Viimeisen kuukauden aikana olen saanut korvaamatonta apua vanhoilta verkostoilta niin yliopiston sisältä kuin ulkopuolelta. Viimeisen kuukauden aikana olen myös tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Suureksi iloksemme meille välitettiin positiivista palautetta myös erään tärkeän sidosryhmämme www-sivujen kautta. Ihmiset ja organisaatiot ovat toivottaneet vieraamme avosylin tervetulleiksi välillä todella lyhyellä varoitusajalla. Näin jälkeen päin katsoen meitä on ollut mukana varsin iso ja hieno joukko. Kiitos teille kaikille!

Tampereen yliopistosta tähän puristukseen osallistui itseni lisäksi yhteensä 22 opettajaa ja tutkijaa. Erityisen hienoa minusta on, että ponnistuksessa oli mukana oman tiedekuntamme lisäksi myös rakennetun ympäristön sekä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntien edustajia. Tämän kaltaiset yhteiset ponnistukset ovat konkreettinen tapa rakentaa uutta yliopistoa.

Oman väen lisäksi kahdessa ohjelmassa vieraili edustajia Valtiovarainministeriöstä, Tampereen kaupungilta, Pirkanmaan liitosta, HealthHUB:sta Tampereelta, Työterveyslaitokselta, HAUS:lta, Senaatti Kiinteistöiltä, VTT:stä, Demolasta, Tampereen startup ekosysteemistä, Vaasan yliopistosta sekä Pirkkalan kunnasta.

Mahtava kattaus upeita puheenvuoroja. Osallistujilta saimme kiitosta, mutta myös rakentavia kehitysehdotuksia. Kahden koulutuksen huippuhetkiä voit kerrata Twitteristä:

Responsibility and innovation in the public sector:
https://twitter.com/i/moments/1172013245076561925

Human Resources Management in the Public Sector
https://twitter.com/i/moments/1173856343662518273

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s