Tieto ja osaaminen julkisen sektorin muutoksessa

Pohjautuu esitykseen Terveys ja talouspäivillä Porissa 22.8.2019

Tietoperustainen organisaatioajattelu lähtee liikkeelle yksinkertaisesta ajattelusta, jossa tieto nähdään organisaation toiminnan mahdollistavana keskeisenä resurssina.

Resurssiajattelun mukaisesti tietyn kilpailuetua tuovan tiedon nähdään olevan siinä mielessä erityinen ja harvinainen resurssi, että se on vaikeasti korvattavissa ja kopioitavissa. Tällainen tieto oikein hyödynnettynä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia tai auttaa neutralisoimaan ulkoisia uhkia.

Tietoperustaisen näkemyksen mukaan tieto on meillä yksilöillä ja organisaation päätehtävä on tiedon hyödyntäminen ja soveltaminen. Tällöin johdon tehtävänä on tukea ja koordinoida niitä prosesseja, joiden avulla tieto integroidaan tuotteiksi ja palveluiksi.

Viime vuosina on puhuttu paljon tietojohtamisesta ja tiedolla johtamisesta. Huomio on ollut ensisijaisesti tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja päätöksenteon tehostamisessa. Näistä ei ole kuitenkaan itsessään ratkaisemaan julkisen sektorin peruskysymyksiä. Siihen tarvitaan sitä kuuluisaa hiljaista tietoa, teidän osaamistanne. Lienee kuitenkin selvää, että meidän kaikkien on uudistuttava ja opittava uusia taitoja. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta.

Julkisen sektorin tieto- ja osaamiskysymykset eivät ole laajemmasta yhteiskunnallisesta kehityksestä irrallisia ilmiöitä. Julkisella sektorilla toimivat työntekijät joutuvat sopeutumaan yhteiskunnalliseen kehitykseen samalla tavalla kuin kaikilla muillakin aloilla työskentelevät. Myös hallinta- ja johtamismallit kohtaavat muutospaineita julkisella sektorilla aivan samalla tavalla kuin muuallakin.

Tästä syystä onkin tärkeää katsoa hieman tulevaisuuteen ja miettiä miten julkinen sektori muuttuu ja millaisia osaamisia tulevaisuudessa tarvitaan. Seuraavassa tarkastellaan tulevaisuuden osaamistarpeita kolmen raportin kautta.

Osaaminen muutospaineessa

Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät Osaamisen ennakointifoorumin Osaaminen 2035 -raportin mukaan: 1) teknologinen kehitys, 2) toimialojen verkottuminen, 3) asiakaslähtöisyyden vahvistuminen sekä 4) kestävään kehitykseen perustuvan ajattelun vahvistuminen (Opetushallitus, 2019).

OECD (2017) tarkastelee ”Skills for a High Performing Civil Service” -raportissaan tarkemmin juuri julkisen sektorin muutosta ja osaamistarpeita. Raportti nostaa esiin, että julkisen sektorin työntekijät kohtaavat yhä haasteellisempia ja vaikeampia ongelmia, jotka ovat seurausta entistä moniarvoisemmista näkökulmista ja odotuksista yhteiskuntaa kohtaan. Samanaikaisesti työntekijät toimivat yhä digitaalisemmassa, avoimemmassa ja verkostoituneemmassa ympäristössä. Kaikki nämä peräänkuuluttavat uudenlaisia tietoja ja taitoja.

Kolmas mielenkiintoinen näkökulma teemaan löytyy Helen Dickinsonin ja Helen Sullivanin tutkimusraportista ”Imagining the 21st Century Public Service Workforce”. Tässä raportissa tarkastellaan julkisen sektorin muutosta, julkisella sektorilla työskentelevien roolia muutoksessa sekä niitä osaamisia ja taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Raportti nostaa merkittävimmiksi julkisten palveluiden haasteiksi ongelmien ja ratkaisujen monimutkaisuuden, tiukkenevat taloudelliset raamit, teknologian kehityksen sekä lisääntyneen työhön liittyvän epävarmuuden ja tästä seuraavan organisatorisen kyvykkyyden laskun. Lisäksi ainakin Australialaisessa kontekstissa myös työmarkkinasuhteet nimetään haasteeksi uudistumiselle.

Tieto ja osaaminen organisaation kyvykkyytenä

Edellä mainitut raportit keskittyvät osaamiseen, mutta itse koen tarpeellisena tarkastella laajemmin organisaation tai julkisen sektorin kykyä vastata muutokseen, koska minusta yksilöiden osaaminen kytkeytyy yhä tiiviimmin muihin käytössä oleviin resursseihin ja niissä tapahtuvaan kehitykseen.

Päätöksenteon osalta on viime aikaisessa keskustelussa korostunut tiedon hallinnan prosessien tehostaminen ja niin sanotun ”oikean tiedon” määrittely. Tiedon hallintaan liittyvän kyvykkyyden rakentaminen on ollut mahdollista teknologian huiman kehityksen ansiosta.

Kaikki edellä mainitut osaamisraportit nostavatkin tärkeiksi tämän päivän ja tulevaisuuden osaamisiksi mm. analyyttiset ja ongelmanratkaisutaidot sekä digitalisaatioon liittyvät osaamiset, kuten digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen liittyvät osaamiset.

Erityisesti julkisen sektorin osaamiseen keskittyvät raportit painottavat näiden lisäksi myös muunlaisia osaamisia. Keskiöön nousee kyky luoda julkista arvoa asiakaslähtöisesti yhdessä kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä puolestaan edellyttää vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä ymmärrystä erilaisista arvon yhteistuotannon käytänteistä, menetelmistä ja moderneista työkaluista.

Hieman laajempi näkökulma tietojohtamisen kyvykkyyden rakentamiseen saadaan, kun tarkastellaan sitä aineettoman pääoman viitekehyksen kautta. Minusta tietojohtamiseen liittyvässä kyvykkyydessä ei ole kyse vain päätöksenteon tehostamisesta vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jolla tietoresursseista luodaan arvoa.

Tätä ilmentää esimerkiksi OECD:n raportti, joka nimeää neljä erityistä osa-aluetta, joiden kautta se määrittelee tulevaisuuden osaamistarpeita julkisella sektorilla:

1) Politiikka-analyysi ja -ohjeistus: Uudet teknologiat, politiikkarelevantin tutkimuksen kasvava määrä sekä kansalaisnäkökulmien moninaisuus vaativat uudenlaisia taitoja tehokkaan ja ajantasaisen tuen antamiseksi poliittiselle päätöksenteolle.

2) Palvelutuotanto ja kansalaisten osallistaminen: Tarvitaan uusia taitoja, jotta virkamiehet osaavat sitouttaa kansalaisia, joukkoistaa ideointia ja yhteiskehittää parempia palveluita.

3) Hankinta ja sopimusosaaminen: Tarvitaan uusia taitoja suunniteltaessa, valvottaessa ja johdettaessa sopimuksellista yhteistyötä.

4) Verkostojohtaminen: Edellyttää kykyä tuoda toimijoita yhteen ja taitoa luoda yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja sitoutumista.

Näissä osaamisalueissa nivoutuvat yhteen kaikki aineettoman pääoman osatekijät. Kyse on yksilöistä ja heidän osaamisestaan, mutta yksilöt tarvitsevat tuekseen toimivia teknologisia ratkaisuja, tehokkaita prosesseja ja suhdeverkostoja sekä näiden systemaattista johtamista.

Julkisen sektorin roolit ja tehtävät määrittävät osaamistarpeet

Mielenkiintoisin näkökulma julkisen sektorin tulevaisuudesta esitettiin Dickinsonin ja Sullivanin raportissa. Siinä tunnistettiin ensin kahdeksan tulevaisuuden roolia, joita julkinen sektori tulee tarvitsemaan. Tässä ei ole nyt mahdollisuutta käsitellä näitä osaamista yksityiskohtaisesti, mutta jokainen voi halutessaan tutustua raporttiin ja pohtia tarjottua 14 osaamisaluetta omassa kontekstissaan.

Yhden hieman yleisemmän johtopäätöksen haluan kuitenkin ottaa vielä lopuksi esiin ja samalla palauttaa keskustelun tietojohtamiseen, organisaation kyvykkyyksiin ja muuttuvaan julkiseen sektoriin. Raportti nostaa esiin huolen siitä, että julkisella sektorilla työskentelevät eivät kykene riittävästi itse vaikuttamaan oman sektorinsa kehitykseen. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti.

Yksi vastaus ongelmaan löytyy tietojen ja taitojen sekä laajemmin organisatorisen kyvykkyyden ajantasaisuudesta huolehtimisesta. Tämän vuoksi tietoa ja osaamista on syytä tarkastella yhdessä, jotta julkinen sektori kykenee kehittämään kykyä vastata käsillä oleviin muutoksiin.

Tietojohtamisen kyvykkyyttä rakennettaessa huomion pitää olla laajasti siinä tehtäväkokonaisuudessa, josta julkinen sektori on määrätty vastaamaan. Teknisten taitojen rinnalla tarvitaan kasvavassa määrin pehmeämpiä ihmisjohtamisen taitoja sekä kykyä käsiteelliseen koko organisaation ja/tai palvelujärjestelmän kattavaan analyysiin ja dialogiin. Näin tietojohtaminen tukee julkisen arvon, yhteisön edun ja demokraattisten prosessien varmistamista.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s