Tiedolla johtaminen dialogina

Esitin viime vuoden puolella blogikirjoituksessani väitteen, että tiedolla johtaminen määrittyy käytännössä varsin usein kollektiivisena tulkintaprosessina. Jatketaanpa tätä ajatusta hieman ja maalaillaan samalla hieman valtavirrasta poikkeavaa tutkimusagendaa tietojohtamisen tutkijoille.

Selitin tänään ajatustani kollegalle alla olevan kuvan avulla. Kuvassa ”tieto” toimii syötteenä ja ”tiedolla johtaminen” dialogina, jota tiedon pohjalta käydään. Dialogiin vaikuttavat ja sitä ohjaavat monet taustalla vaikuttavat tekijät.

Esimerkkinä voidaan kuvitella johtoryhmän kokous (dialogi), jossa ihmetellään tarkastelukauden tulosraporttia (informaatio). Kukin osallistuja tulkitsee raporttia omista lähtökohdistaan ja heihin vaikuttaa esimerkiksi kunkin organisatorinen rooli, sosiaaliset normit ja heitä kohtaan asetetut odotukset (punaiset terälehdet).

Mielenkiintoiseksi ja ainakin itselleni vaikeammin tulkittavaksi asetelma muuttuu, kun ymmärrämme, että me itse tuotamme ne sosiaaliset normit ja odotukset, jotka meitä ohjaavat. Me voimme siis tarvittaessa myös rikkoa ne.

Dialogissa osallistujat muotoilevat ja muokkaavat toistensa käsityksiä. Tietoa tuotetaan, analysoidaan ja jalostetaan vuorovaikutuksessa.

flower

Väitteeni ja samalla huoleni on, että tiedolla johtamisen keskustelu, kehittäminen ja tätä kautta myös resurssit fokusoituvat ensisijaisesti vihreään nuoleen.

Samanaikaisesti tietojohtamisen tutkimuksen (ja myös käytännön kehittämisen) olisi kuitenkin tärkeää pohtia myös sitä, mitä kuvan keltaisilla ja punaisilla alueilla tapahtuu.

Kirjoitin viime vuonna, että ”tiedolla johtaminen ja tiedon merkitysten tutkiskelu ovat lopulta matka minuuteen”. Näinkin, mutta edellä esitetyn mukaisesti se tarjoaa meille dialogin kautta myös peilin tarkastella itseämme toisten silmin.

Sosiaalipsykologia puhuu toisen roolin omaksumisesta ja minän sosiaalisesta alkuperästä.

Dialogin kautta yksilö kytkeytyy sosiaaliseen prosessiin, jonka lainalaisuuksia ei parane väheksyä. Tiedon käsittelyn ja hyödyntämisen osalta fokus on ollut enemmän yksilön kognitiivisissa prosesseissa ja niihin liittyvissä vinoumissa kuin sosiaalisissa prosessissa, jotka kuitenkin vaikuttavat huomattavalla tavalla siihen miten tietoa käytämme.

Minusta tietojohtamisen keskusteluissa pitäisikin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi kysymyksiin: miten toimimme ryhmän jäsenenä ja miten ryhmä tai laajempi sosiaalinen ympäristö vaikuttavat meihin ja tapoihimme tulkita, jäsentää ja käyttää tietoa?

Näitä kysymyksiä on jo pitkään tarkasteltu sosiaalipsykologian tutkimuskentässä, mutta jostain syystä ne eivät ole herättäneet suurta mielenkiintoa tietojohtamisen tutkijoiden keskuudessa. Siitäkin huolimatta, että tietoyhteiskunta tai tietotyö rakentuvat pitkälti sosiaalisen vuorovaikutuksen varaan.

Omien kokemusteni pohjalta uskon, että tiedolla johtaminen tapahtuu monessa yhteydessä vähintään yhtä paljon sosiaalisen ympäristön ja kontekstin kuin yksilön kognition ohjaamana.

Tästä päästäänkin siihen alussa mainitsemaani tutkimusagendaan.

Toivoisin, että tietojohtamisen tutkimuksessa nähtäisiin jatkossa enemmän avauksia, joissa olisi mukana sosiaalipsykologian asiantuntijoita. Uskon, että tätä kautta kykenisimme paremmin ymmärtämään, mitä tiedolla johtamisen sosiaalisissa prosesseissa oikeastaan tapahtuu ja tätä kautta luomaan entistä parempia tiedolla johtamisen käytäntöjä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s