Pohdiskeltavaa kesäksi

Luin kevään aikana erään strategiakehityshankkeen puitteissa kirjan nimeltä ”Homo Deus – huomisen lyhyt historia”. Kirjan on kirjoittanut Yuval Noah Harari.

En yhtään tiennyt minkälaiselle matkalle lähdin, kun kirjan avasin.

Olipa se matka. Kirja pisti pohtimaan syviä merkityksiä. Tässä kirjaa tarkemmin referoimatta tai arvioimatta omana lyhyenä mielipiteenäni voin vain ihailla kirjoittajan ja suomentajan taitoja.

Muutaman teeman ajattelin heittää korvamadoksi sinullekin. Asioita voi pohtia monesta kulmasta. Yksittäisinä käsitteinä tai teemoina minulle jäi mieleen ainakin tarinankertojat, merkitysten verkot, usko kasvun kaiken korjaavaan voimaan, ihmekakku sekä tietoisuuden valtameri ja datausko.

Harvoin on yhtä moni yksittäinen lause pistänyt miettimään siten kuin tätä kirjaa lukiessa. Tähän tekstiin olisi voinut tehdä lukemattoman määrän muitakin nostoja.

Historian ymmärtäminen

Teksti haastaa lukijansa varsin omintakeisella ja voimakkaalla kerronnalla. Esimerkiksi historian ymmärtämisen Harari määrittelee seuraavasti:

”Historian ymmärtäminen tarkoittaa sen ymmärtämistä, miten Jeesuksesta, Ranskan tasavallasta ja Apple Inc:stä kertovista tarinoista on tullut niin mahtavia. Ihmiset luulevat tekevänsä historiaa, mutta tosiasiassa historia pyörii keksityistä tarinoista punotun verkon ympärille”.

Sinä ja minä siis luomme omaa tarinaamme, punomme merkitysten verkkoa ja teemme historiaa. Aika kultaa muistot ja voimakkaimmat tarinat jäävät elämään.

Ihmekakku

Hararin mukaan ”evolutionaarinen paine on totuttanut ihmiset näkemään maailman kakkuna, joka pysyy saman kokoisena” […] ”perinteiset uskonnot yrittivät ratkaista ongelmat jakamalla kakkua uudella tavalla tai lupaamalla ihmisille lisää kakkua taivaassa”.

Modernilla ajalla vankistui usko taloudellisen kasvun tärkeyteen. Hararin sanoin ”rukoukset, hyvät teot ja mietiskely suovat ehkä lohtua ja innoitusta, mutta nälänhädän, kulkutautien ja sodan kaltaiset ongelmat voidaan ratkaista vain kasvun avulla”.

Ajatus fiksatusta kakusta juontaa juurensa kahdenlaisiin resursseihin. Raaka-aineisiin ja energiaan. ”Tieteen vallankumous vapautti ihmiskunnan tästä näkemyksestä. Suurin tieteellinen keksintö oli tietämättömyyden löytäminen”.

Näin syntyi syy etsiä uutta tietoa.

Harari vertaa shakkia moderneihin kasvuhakuisiin lauta- ja tietokonepeleihin. Tämän päivän peleissä on tavoitteena perustaa kaupunki, valtakunta tai kokonainen sivilisaatio. Lähtökohta on vaatimaton, mutta voittaa voi kasvattamalla omistuksiaan, armeijoitaan ja perustamalla oman sivilisaatio. Näin me kasvatamme kasvunjanoisia.

Pysähtynyt talous vastaa kasvu.

Merkitykset

Humanistisen vallankumouksen käsittelyn Harari aloittaa vaatimattomasti: ”Moderniteetin suuri poliittinen, taiteellinen ja uskonnollinen projekti on ollut löytää elämälle merkitys, joka ei perustu johonkin suureen kosmiseen suunnitelmaan”.

Aina välillä tulee itselle fiilis, että nyt olen heikoilla hangilla, mutta Harari vaan jatkaa tykitystä omaan tyyliinsä.

Me emme ole näyttelijöitä jumalallisessa näytelmässä eikä kukaan piittaa meistä ja teoistamme, joten kukaan ei aseta mahdillemme rajoja- mutta olemme siitä huolimatta vakuuttuneita siitä, että elämällämme on merkitys.”

Nyt uidaan syvemmissä vesissä kuin aikoinaan Levottomat elokuvassa, kun mikään ei tuntunut miltään.

Tieto määritellään eri aikakausien yhtälöinä. Keskiajalla Tieto=pyhät kirjoitukset x logiikka. Tieteellinen vallankumous muutti kaavan muotoon Tieto=empiirinen data x matematiikka. Ihmisten kasvanut usko itseensä määritteli: Tieto=Kokemukset x herkkyys.

Ja loogisena jatkumona on totuus sodasta. Vauhtia riittää.

Kolmas osa – Homo Sapiens menettää kontrollin.

Nopeita vastauksia etsivä kärsimätön lukija saattaa hypätä suoraan tänne. Lupaus huomisen lyhyestä historiasta ja kaksi viimeistä otsikkoa houkuttelevat – tietoisuuden valtameri ja datausko.

Eipä muutu juurikaan helpommaksi. Tapetilla on perustavanlaatuisia kysymyksiä ja väitteitä – ”Vapaa tahto on olemassa vain ihmisten keksimissä kuvitteellisissa tarinoissa”.

Seuraavaksi kysytään ”Keitä minä olen?”. Monikko? Kyllä, kertova minä ja kokeva minä. Pistää tällaisen organisaatiotutkijan ymmärryskyvyn koville. Mutta joku koukuttava tolkku pistää lukemaan eteenpäin.

Sitten palataan peruskysymykseen – mikä on elämän tarkoitus?

Ihan en osaa nyt tähän vastausta tiivistää. Hararin mukaan kuitenkin sekä keskiaikaiset ristiretkeilijät että modernit liberaalit ovat myös ihan yhtä harhaisia tämän kysymyksen osalta.

Pilaamatta omakohtaista lukukokemustasi Hararin lopputulema on jotain tämän kaltaista.

”Homo sapiens on tiensä päässä” […] ”Homo Deuksessa on säilytetty olennaisia inhimillisiä piirteitä” […] ”Äly ollaan kytkemässä irti tietoisuudesta ja ei-tietoinen äly kehittyy huimaavaa vauhtia”.

Mutta lue ja arvioi itse.

Kesällä meidän kaikkien on varmasti hyvä rauhoittua oman itsemme ja läheistemme kanssa. Nauttia siitä tarinasta, jota itse kukin olemme täällä rakentamassa.

Mietitään kukin sarallamme, miten luomme omasta kokemusten ja unelmien sekamelskasta ”johdonmukaisen tarinan siitä, kuka olen, mistä tulen ja minne olen menossa”. Rentouttavaa kesää!

kuvitteellinen tarina

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s