Tiedolla johtamisella rakennetaan parempaa Suomea

Teksti julkaistu alunperin Tietoasiantuntijat-lehdessä 2-3/2017. (Tämän lehden saa muuten näppärästi tilattua liittymällä Tietojohtaminen ry:n)

Useimmat varmasti muistavat lastenlorun, entten, tentten, teelikamentten. Wikipedian mukaan kyseessä on niin sanottu nonsenssiloru, jonka sanat eivät tarkoita mitään. Loru tuli mieleeni, kun pohdin mitä sanoisin tiedolla johtamisesta sellaista, jota ei ole vielä toitotettu joka tuutissa.

Yksi keskeinen kysymys on ainakin se, mitä tiedolla johtamisella itse asiassa tarkoitetaan. Ilman tämän kysymyksen esittämistä ja vastauksen pohtimista siitäkin tulee vain nonsenssiloru.

Tiedosta luodaan arvoa – mutta miten?

Minulle tietojohtamisen ydin on tietoperustaisessa arvonluonnissa. Tällöin huomio on kysymyksessä: Miten yksilö, organisaatio tai palvelujärjestelmä luo tiedosta arvoa?

Arvonluontiprosessit ovat moninaiset, mutta hieman yksinkertaistettuna aiheeseen voidaan ottaa ainakin kaksi eri näkökulmaa. Ensinnäkin, tieto on resurssi, jonka on esitetty olevan ainutlaatuinen ja vaikeasti kopioitavissa. Näin sen avulla on mahdollista luoda kilpailuetua.

Toinen näkökulma asiaan on datan, informaation ja tiedon erilaiset roolit päätöksen tukena. Viime aikaisessa keskustelussa ovat korostuneet erilaiset kehittyneen analytiikan sovellutukset, isojen datamassojen analysointi, tekoäly ja jopa robotiikka sekä sen tarjoamat mahdollisuudet rutiinitehtävien automatisointiin ja tätä kautta tuottavuuden kehittämiseen.

Erilaiset tavat lähestyä tietojohtamista ovat luonnollinen osa edelleenkin vielä nuoren tutkimusalan kehitystä. Erilaisia tulkintoja ja lähestymistapoja on tarjolla runsaasti. Kukin puolustaa omaansa ja näkee maailman omien linssiensä läpi. Syntyy kuplia ja illuusioita, eräänlaisia rinnakkaistodellisuuksia.

Erilaisten tulkintojen keskellä avainasemaan nousee toimijoiden kyky ymmärtää toistensa tulkintoja ja näkökulmia. Yhteistä näkemystä haetaan vuorovaikutuksessa – argumentoimalla oman näkemyksen puolesta ja kuuntelemalla toisia osapuolia ja heidän perusteluitaan.

Mikäli kykyä tai halua tämän dialogin käymiseen ei ole, on lähes mahdotonta luoda yhteistä käsitystä siitä, mitä tiedolla johtamisella lopulta tarkoitetaan. Tiedolla johtamisen hokemasta tulee nonsenssiloru. Hieman tätä vaaraa on ollut viime vuosina havaittavissa. Tiedolla johtaminen on hyvä heitto, jota vastaan on vaikea argumentoida.

Mille tiedolle ja osaamiselle valintamme perustuvat?

Kun tiedolla johtamisen käsitteellinen tarkastelu tuodaan organisaatiokontekstiin, syntyy lisää monitulkintaisuutta. Otetaan esimerkiksi Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vuodelta 2011, joka oli keskeisessä roolissa nostamassa tiedolla johtamista valtakunnalliseen keskusteluun.

”Julkisen sektorin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä entistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla julkishallinnon tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen. Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä.”

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden laajempi kehys, johon hallitusohjelma täysin oikein tiedolla johtamisen kytkee, lisää aihepiirin ympärillä käytävän keskustelun haastetta. Mitä tuloksellisuus tarkoittaa? Tämä on keskeinen kysymys, johon liittyy myös arvovalintoja.

Millaista yhteiskuntaa haluamme olla rakentamassa ja mille tiedolle ja osaamiselle pohjaamme valinnat, joilla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia? Miltä sinä haluat Suomen seuraavan 100 vuoden näyttävän?

Näin 100 vuotisjuhlavuonna on tärkeää pohtia paitsi tietoa vallan käytön välineenä myös niitä tiedolla johtamisen prosesseja, joilla vallankäyttöä harjoitetaan. Haluatko sinä, että kyseessä on monologi vai dialogi?

Tiedolla johtaminen pitää sisällään ajatuksen rationaalisesta maailmasta. Tässä maailmassa syy-seuraussuhteet ovat määriteltävissä eivätkä toimijoiden osaaminen tai tunteet rajoita heidän toimintaansa. Käytäntö on kuitenkin hyvin toisenlainen.

Tiedolla johtamisen tulevaisuus on tuloksellisuusdialogeissa

Rajoitetun rationaalisuuden tapauksessa tiedolla johtamisen haasteet nousevat tuloksellisuusdialogin käynnistämisestä, ylläpitämisestä ja hyödyntämisestä. Kasvava määrä julkisen talouden ongelmista on luonteeltaan sellaisia, että kukaan ei osaa ratkaista niitä yksin. Dialogia tarvitaan. Erityisesti vaikeina aikoina on tärkeää pohtia esimerkiksi sitä, mistä meidän oikeastaan pitäisi keskustella, keitä keskusteluun pitäisi osallistua ja millä foorumeilla tärkeistä asioita keskustellaan.

On selvää, että samanaikaisesti se, mikä on digitalisoitavissa digitalisoidaan – keinoäly ja robotit valjastetaan tietoperustaiseen arvonluontiin siltä osin kuin se on mahdollista. Tästä syntyy tuottavuuskehitystä. Näitä prosesseja hallitaan kuitenkin yhteiskunnan eritasoilla käytävien tuloksellisuusdialogien avulla. Kenelle sinä annat äänesi ja kuka sinua edustaa näissä keskusteluissa?

Tiedolla johtamisen tulevaisuus on suurelta osin tuloksellisuusdialogeissa. Teknologian kehitys luo uudenlaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia, mutta varsinaista valtaa harjoitetaan syvemmällä. Olisi tärkeää, että vallankäyttöä ohjaava dialogi rakentuisi tuloksellisuusinformaation varaan ja että se tuottaisi vastauksia kysymyksiin: mitä olemme tekemässä ja miksi, onko meillä eväitä saavuttaa asettamamme tavoitteet sekä mitä tulisi tehdä ja kenen, jotta tavoitteet saavutettaisiin?

Tiedosta lähtökohdat kehittämiseen

Seuraavassa vaiheessa keskustelun painopiste siirtyy seurantaan ja arviointiin. Mitä toimenpiteidemme seurauksena tapahtui, miksi näin tapahtui ja mitä teemme ensi kerralla paremmin?

Tuloksellisuusdialogi siirtää huomion tiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen. Keskiössä on toisten kuunteleminen, erilaisten näkökulmien huomiointi sekä oppiminen ja kehittyminen. Dialogin tuloksena on eväät toimia paremmin, ratkaista ongelmia ja tehdä fiksumpia päätöksiä.

Data, informaatio ja tieto tarjoavat lähtökohdan toiminnan kehittämiselle. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että tietoperustainen arvonluonti edellyttää jatkuvaa tuloksellisuusdialogia. Tällöin tiedolla johtaminen määrittyy kollektiivisena tulkintaprosessina.

Niin yksinkertaiselta kuin idea tuloksellisuusdialogista kuulostaakin, liittyy siihen vielä paljon haasteita. Dialogia rajoittavat yksilöiden kyvyt ja motivaatiotekijät sekä monet ulkoiset tekijät. Itse dialogin ominaisuudet ovat monelta osin tekijöitä, joihin moni meistä voi vaikuttaa.

Nonsenssilorun sijaan uskon tiedolla johtamisen tarjoavan paljon välineitä ja käytäntöjä, joiden avulla voimme yhdessä taata Suomelle valoisat seuraavat 100 vuotta. Onnittelut myös Tietojohtaminen ry:lle, joka on omalta osaltaan edistänyt tietoasioita jo komeat 70 vuotta.

Lue lisää:

Haapala, P. (2017), ”Tuloksellisuusinformaatio tuloksellisuusdialogin käynnistäjänä kuntajohtamisessa”, Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

Tuloksekas julkisjohtaminen -blogi: http://tiedollajohtaminen.wordpress.com/

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s