Tutkimus kaipaa ilmiölähtöisyyttä

Terveiset Hong Kongista ja IRSPM2016 konferenssista. Kyseessä on yksi suurimpia ’Public management’ -konferensseja, jossa on edustusta laajasti ympäri maailmaa.

Tarjolla oli valtava kattaus. Työkäytäntöjä, luottamusta, johtajuutta, innovaatioita, hallintaa, muutosjohtamista, yksityinen-julkinen yhteistyötä, käytännön ja teorian vuoropuhelua, aineetonta pääomaa, kestävyyttä, terveydenhuoltoa, julkista laskentatointa ja tilivelvollisuutta.

Vain joitain ensimmäisen päivän teemoja listatakseni.

Ja nämä siis tarkastelussa yhtä aikaa, rinnakkaisina sessioina. Meinasi mennä pää pyörälle jo ohjelmaa lukiessa.

Osallistuin tähän konfrenssiin ensimmäistä kertaa. Halusin tavata erään yhdysvaltalaisen professorin, jonka kirjoituksia olen lueskellut. Työsuojelurahaston apurahalla matkasta tuli mahdollinen. Hienoa, että meillä on toimijoita, jotka mahdollistavat paljon kuulutetun kansainvälisen toiminnan

Jonkinasteinen pettymys oli, että kyseinen professori ei sitten osallistunutkaan konferenssiin. Nimi oli ilmeisesti vain markkinointitäky. 1. Oppi: Jos toivot tapaavasi jonkun konferenssissa, ole yhteydessä häneen etukäteen. Vältyt turhilta pettymyksiltä. Onhan näitä konferensseja itsekin jo kierretty, mutta silti olin naiivi.

Ensimmäistä ohjelmaversiota selaillessani kiinnitin huomiota oman esitykseni ajankohtaan. Konferenssin viimeisenä päivänä dinnerin jälkeisenä aamuna 9 AM. Ei kuulosta hyvältä. Hiljaistahan siellä oli. 2. Oppi: Pyri aina vaihtamaan ko. ajankohta.

Näiden oppien jälkeen muutama sana laajemmasta mieltä askarruttavasta teemasta, joka pisti silmään tässäkin konferenssissa.

Vaikka tieteen saralla puhutaan kovasti monitieteisestä (multi-disciplinary) ja rajapinnat ylittävästä tutkimuksesta (inter-disciplinary), on käytäntö edelleen aivan liian usein jotain muuta. Tässäkin konferenssissa toistakymmentä päällekkäistä sessiota pirstaloi ison osallistujajoukon pieniin usein varsin yksimielisiin keskustelupiireihin.

Nämä pienet piirit juttelevat omissa pöydissään saman mielisten kanssa ja hehkuttavat oman lähestymistapansa ainutlaatuisuutta ja suurta merkitystä. Akateeminen yhteisö on vastaavalla tavalla siiloutunut kuin yrityskenttä.

Analysoimme ilmiöt niin pieniksi paloiksi, että kokonaiskuva tuppaa hukkumaan. Ilmiölähtöisyyttä kaivataan.

Esimerkki. Samaan aikaan kun konferenssissa on tuloksellisuutta käsittelevä sessio, on twitter täynnä hehkutusta siitä, kuinka jossain toisessa sessiossa joku peräänkuuluttaa tuloksellisuuden mittaamisen perusteesejä. Hyvä, että sana leviää, mutta entäpä yhteinen keskustelu?

Toisistaan tietämättä pyörää keksitään uudelleen luokkahuoneesta toiseen.

’Public management’ on kiistämättä varsin laaja teema yhteiselle keskustelulle; kaikki osallistujat eivät millään mahdu yhteen saliin. Eikä siitä kakofoniasta mitään selvää saisikaan.

On kuitenkin pakko tunnustaa, että konferenssin ja nimenomaan sen public managementin nykytila jäi minulle hieman epäselväksi.

Toki järjestettävät sessiot kertovat omaa tarinaansa. Paikoitellen keskustelunaiheet olivat kyllä kaukana siitä, mitä minä odotin. Tarjonta ei täysin vastannut kysyntää tai siis asiakkaan korkeita odotuksia.

Esimerkkinä aineettoman pääoman sessio. Siellä puhuttiin enemmän tiedon siirtämisestä ja KM:n mittaamisesta. Kukaan ei sanonut mitään aineettomasta pääomasta tai sen roolista julkisjohtamisessa. Otsikolla ”Managing Intellectual Capital for a New Deal in the Public Sector” voisi odottaa muuta.

Konferenssijärjestäjän näkökulmasta ansaintalogiikka on selvä: mitä laajempi tarjonta sen parempi business. Yksittäisen tutkijan kannalta puolestaan on arvokasta toimia session puheenjohtajana, tuli kuulijoita tai ei. Näinhän sitä pätevöityy melkein itsestään.

Itse jäin kaipaamaan vahvempaa yhteistä agendaa. Esimerkiksi julkisen sektorin ajankohtaiset haasteet olisivat tarjonneet paljon hedelmällisemmän ja fokusoidumman alustan keskustelulle.

Kaikesta huolimatta, kuulin monta hyvää esitystä ja sain paljon uusia ideoita. Ja tutustuin moniin uusiin ihimisiin. Ideoista kuulette lisää vielä tulevaisuudessa. Hieman kuitenkin omista tutkimusintresseistä johtuenkin olin huolestunut siitä, että sadat tutkijat eivät olleetkaan oppimassa ja kehittämässä julkista johtamista vaan viisastelivat käsitteellisesti jostain pienistä nyanssista.

Näinhän se tiede kehittyy, analysoidaan ja analysoidaan. Haluaisin kuitenkin, että pohtisimme välillä myös sitä, koska on synteesin aika ja kuka lopulta näkee, tai edes haluaa nähdä, sen tärkeän kokonaiskuvan? Kenelle uskallamme tämän roolin antaa?

Samaa siiloutumista ja oman agendan hehkutusta tapahtuu yrityksissä ja julkisen sektorin arjessa. Tästä olen kirjoitellut ennenkin. Funktiot eivät keskustele ja etsi ratkaisuja kokonaisuuden kannalta järkevästi. Kamppaillaan samoista rahoista, asiakkaista ja milloin mistäkin. Yhteiset maalit puuttuvat.

Oman tuputtamisen sijaan pitäisi päästä uutta näköalaa luovaan dialogiin. Minun konferenssiartikkelini oli tästä teemasta. Harmi, että teema ei juuri kiinnostanut. Itse uskon siihen kuitenkin vahvasti edelleen.

Irralliset väliintulot, hetken kestävät interventiot ja pienet projektit kaiken sähläyksen ja kymmenien muiden projektin lomassa omaavat varsin vähän vaikutuksia. Kiirettä ja stressiä kyllä saadaan aikaiseksi.

Jossain vaiheessa olisi tärkeää pysähtyä miettimään sitä, mitä meidän pitikään tehdä ja miten olemme siinä tekemisessä onnistuneet. Tuntuu vain, että ihmisillä on tällä hetkellä niin kova kiire työelämässä, että paljon tärkeää perustyötä jää tekemättä. Pitää rientää suunnittelupalaveriin. Pitää luoda uutta ja innovoida.

En löytänyt konferenssista sitä viisasten kiveä, jota olen etsimässä. Minua kiinnostaa edelleen se, miten informaatioon pohjautuva keskustelu ja oppimishalu integroidaan osaksi organisaation toimintaa? Millaiset johtamiskäytännöt ja -rakenteet tukevat tiedolla johtamista?

Toivon, että pystyn omalla tutkimustyölläni auttamaan julkisia organisaatioita kehittymään ja oppimaan. Karsimaan epäoleellisen ja keskittymään oleelliseen.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s