Tuloksekas julkisjohtaminen – mitä ja miten?

Julkisessa keskustelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa nousee säännöllisesti esiin kysymykset koskien julkisen sektorin tuottavuutta, veroeurojen tehokkaampaa käyttöä sekä kansalaisten hyvinvointia ja tasa-arvoista kohtelua.

Yhteiskunnassa ja organisaatioissa omaksutut tavat arvioida, mitata ja kehittää veroeurojen tehokkaampia käyttötapoja ovat osin puutteelliset. ”Tuottavuusloikat” ja muut toiminnan tuloksellisuuden parantamisen mallit ovat jääneet enemmänkin puheeksi kuin varsinaiseksi toiminnaksi. Nykymuotoiset kehittämismallit eivät kykene tarkastelemaan julkistalouden rahoitusta ja resursseja osana julkisen hallinnon strategista johtamista ja organisaatioiden henkilöstövoimavarojen hallintaa.

Oman haasteensa kuntien ja myös laajemmin julkisen sektorin tuloksellisuudesta käytävään keskusteluun tuo muuttuva toimintaympäristö, jossa palveluiden tuotantoon osallistuvat julkisten toimijoiden lisäksi sekä yksityiset yritykset että kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomat toimijat. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus puhuu hybridiorganisaatioista.

Monimuotoisessa ja kompleksisessa toimintaympäristössä jo tuloksellisuus-käsitteen määrittely on haasteellista. Se, mikä on toisen toimijan kannalta hyödyllistä ja tuloksekasta, ei välttämättä ole sitä toiselle. Yhteisten tavoitteiden määrittäminen, kustannusten, palvelun laadun ja kustannus-vaikuttavuuden seuranta ovat välttämättömiä edellytyksiä uudenlaisten, tehokkaampien ja vaikuttavampien toimintamallien luomiselle.

Suomalaisessa kontekstissa julkisen sektorin tuloksellisuutta on toki pyritty kehittämään monin tavoin ja lukuisissa hankkeissa niin kansallisella kuin paikallisella tasolla.

Kuntakontekstissa tuloksellisuus on määritelty tarkoittamaan kunnan kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Valtionhallinto on tuottanut ohjeistuksia tuloksellisuuden mittaamiseksi ja kehittämiseksi. Myös aihepiirin kotimaista tutkimusta löytyy runsaasti. Lisäksi on tehty sektorikohtaista tuloksellisuustutkimusta erityisesti terveydenhuollossa ja hyvinvointipalveluissa laajemmin.

Tuloksellisuusinformaatiota ja siihen liittyviä ohjeistuksia on tarjolla valtava määrä. Samanaikaisesti kuitenkin empiiriset tutkimukset ovat raportoineet lukuisia informaation hyödyntämiseen tai laajemmin tietojohtamiseen liittyviä haasteita.

Strategisempaa otetta kuntien tiedolla johtamisen käytäntöihin on peräänkuulutettu pitkään. Monissa tutkimuksissa tietojohtaminen nähdään lupaavana lähestymistapana, joskin samalla haasteellisena tavoitteena lukuisten hallinto-, organisaatio- ja ammattikuntarajojen pirstaloimassa kuntakentässä.

Käytännössä keskustelua käydään usein enemmän tuottavuusmittareiden epäkohdista tai vaikuttavuusilmiön mittaamisen problematiikasta kuin siitä, mitä tarjolla olevasta tiedosta voitaisiin saada irti oppimisen, uudistumisen ja päätöksenteon kehittämisen näkökulmista.

Tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen aste vaihtelee suuresti. Kyseessä ei ole ainoastaan suomalainen ongelma, vaan myös kansainvälinen tuloksellisuuden johtamisen tutkimuskirjallisuus on kiinnittänyt huomiota tiedon hyödyntämiseen liittyviin ongelmiin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on tunnistettu tuloksellisuusinformaation käyttötarkoituksia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat informaation käyttöön.

Aikaisemmin ei kuitenkaan ole juurikaan kiinnitetty huomiota tiedon tuottamisen ja sen hyödyntämisen välisen rajapinnan tutkimukseen. Toimintaympäristön toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset synnyttävät uudenlaisia tietotarpeita ja edellyttävät uudenlaista ja aikaisempaa avoimempaa johtamiskulttuuria.

Tiedolla johtamisen ideaalia ja sen edellyttämää organisaationkulttuuria tavoitellaan parhaillaan monessa kunnassa. Soveltamisen ongelmaksi muodostuu kuitenkin usein tulkintojen moninaisuus. Käsitykset siitä, mitä tällä strategisesti tärkeällä tavoitteella lopulta tarkoitetaan vaihtelevat suuresti. Tämä puolestaan johtaa hämmennykseen siitä millaisilla käytännön toimilla, organisaatiorakenteilla tai teknisillä ratkaisuilla saadaan aikaan muutos kohti selkeämpää ja systemaattisesti johdettua sekä ennen kaikkea tuloksekasta julkista hallintoa.

Olemme yhdessä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkisen talousjohtamisen tutkimusryhmän kanssa valmistelleet tutkimushanketta, jonka näkökulmasta hämmennys ilmentää osaltaan epätietoisuutta siitä, miten organisaatio on aiemmassa toiminnassaan onnistunut, ja mitä siitä pitäisi päätellä.

Suunnittelemamme hanke tarjoaa ratkaisuksi tähän ongelmaan tuloksellisuusinformaation varassa käytävää dialogia. Ilmiölähtöinen ja avoin organisaatiorajapinnat ylittävä keskustelu nähdään välttämättömänä etsittäessä ratkaisuja monitulkintaisiin ja usein monimutkaisiin johtamishaasteisiin. Hankeessa etsimme vastauksia kysymykseen; millaiset johtamisen käytännöt ja organisaatiorakenteet tukevat tuloksellisuusinformaation hyödyntämistä ja mahdollistavat tiedolla johtamisen alati kehittyvässä kuntakentässä?

Rahoituspäätöstä odotellessa.

Advertisements

2 comments

  1. Tuota samaa problematiikkaa on myös valtion hallinnossa. Erityisesti silloin, kun on kyseessä monialainen virasto esim. Aluehallintovirasto tai ELY-keskus. On hankalaa hahmottaa, mistä kaikkialta tietoa toiminnasta, asiakkaista, prosesseista, suoritteista jne. syntyy ja mitä siitä pitäisi päätellä. Kenelle tietoa pitäisi jalostaa? Millä aikataululla ja missä muodossa?

    Yksi mielestäni potentiaalinen työkalu teemaan voisi olla paljon parjattu kokonaisarkkitehtuuriajattelu. Se on toki ICT-maailmasta lähtöisin, mutta ehkä juuri siksi se voisi auttaa jäsentämään tietovirtoja johtamisen tueksi. Huolella laadittu tietoarkkitehtuuri on hyvä lähtökohta toimintamallien ja organisaatiokulttuurin kehittämiselle tietojohtamisen suuntaan.

    Omat kokemukseni tietojohtamisesta liittyvät työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseen. Miten kerättyä data “toiminnallistetaan” organisaatiossa niin, että henkilöstöllä ja johdolla on mahdollisuudet tehdä viisaita päätöksiä ja toimenpiteitä kerätyn tiedon pohjalta. Olen ollut luomassa erilaisia fasilitointimalleja ja raporttipohjia jne. käytännön työkaluja kerätyn tiedon käsittelemiseksi.

    Olisi todellakin mielenkiintoista ja tarpeellista, että teemaa tutkittaisiin ja tuloksista keskusteltaisiin.

    Like

    • Kiitos Antti hyvästä kommentista. Kokonaisarkkitehtuuri luo hyvän alustan, samaa mieltä. Ongelmaksi koituu usein, että fokus on yksinomaan (tai ainakin ensisijaisesti) tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurissa. Tällöin kokonaisarkkitehtuurityöstä tulee voimakkaasti tietohallintoyksikön harjoitus, tai sellaisena se helposti mielletään. Ytimessähän on kuitenkin tehdä toimintaa palvelevia teknologisia ratkaisuja ja kuskin pallilla pitäisi olla toiminta(-arkkitehtuuri). Päädytään siihen ainaiseen kissahiiri-leikkiin. Onneksi asiat ovat viime vuosina muuttuneet paljon. Käyttäjä- ja liiketoimintahtöisyydestä on jo monessa paikassa tullut arkipäivää. Joskus muutos on kuitenkin hidasta, monimutkainen julkinen palvelujärjestelmä rakenteineen ei muutu sormia napsauttamalla. Aitoa yhteistyötä toimijoiden välillä tarvitaan, ei vain puhetta yhteistyön mahdollisuuksista. Minua kiinnostaa kovasti, millaiset rakenteet ja käytännöt pakottavat ja kannustavat vuorovaikutukseen. Täydellistä tuskin saadaan, koska ympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja teknologiakin kehittyy huimaa vauhtia. Pienin askelin.

      Kuulostaa lupaavalta tuo mitä olet työstämässä. Toiminnallistaminen on yksi potentiaalinen termi sille, mitä minäkin olen etsimässä. Kun organisaation tulosraportti valmistuu, miten sitä analysoidaan eri tasoilla? Oliko tulos hyvä vai huono? Millä saralla pitää tehdä muutoksia, kuka tekee ja mitä tekee? Tämä keskustelu jää minun mielestäni usein liian vähälle. Sehän sitä tiedolla johtamista vasta on.

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s