Tuloksellisuusdialogia kaivataan

Yhteiskuntamme tuottaa valtavat määrät informaatiota, jonka hyödyntämisen aste on monin paikoin heikolla tolalla. Tiedolla johtamista puhutaan paljon, mutta painopiste on tiedon tuottamisessa.

Itse olen tarkastellut ilmiötä viime aikoina tuloksellisuusinformaation näkökulmasta, erityisesti julkisella sektorilla. Me mittaamme ja raportoimme, teetämme selvityksiä ja puhumme kauniisti tulosjohtamisesta. Käytäntö on kuitenkin usein varsin toinen.

Tuloksista, raporteista tai muusta tuotetusta informaatiosta ei juuri keskustella; ei edes siitä oliko tulos hyvä vai huono, saati sitten siitä, mitä tulosten pohjalta pitäisi päätellä tai tehdä. Avoimen keskustelun sijaan leikimme kuurupiiloa ja selittelemme; listaamme tekijöitä joiden seurauksena olimme kyvyttömiä saavuttamaan asetetut tavoitteet.

Nähdäkseni yksi keskeinen johtamisen ongelma liittyy tuloksellisuusdialogin puuttumiseen.

Olemme vain näennäisesti omaksuneet tulosjohtamisen piirteitä; vaadimme tuloksia, mutta ulkoistamme niiden tuottamisen ja valitettavan usein myös johtamisen. Päämies-agentti -ongelma.

Helppo on luvata ja vaatia – aina vain enemmän, parempaa ja kauniimpaa. Huonoja tuloksia tai epäonnistumisia ei tule lakaista maton alle, niistä pitää oppia. Myös hyvistä tuloksista pitää puhua, miksi onnistuimme ja miten voimme hyödyntää kokemusta tulevaisuudessa?

Resurssien niukkuus on kiistaton tosiasia. Monella taholla on entistä tärkeämpää keskittyä siihen kaikista tärkeimpään – tavoitteiden määrittelemään tekemiseen. Tämä edellyttää, että tavoitteet on selkeästi määritelty ja kommunikoitu. Tavoitteet ovat keskeinen lähtökohta tiedolla johtamiselle tai johtamiselle ylipäätään.

Ylin johto määrittelee, keskijohto palastelee, vastuuttaa ja organisoi. Strategiat täytyy purkaa konkreettisiksi tavoitteiksi ja tekemiseksi. Yhdessä niiden saavuttamisesta vastuussa olevien toimijoiden kanssa.

Sivistys, hyvinvointi, osaava työvoima. Kyllä, mutta miten? Mitkä ovat konkreettisia tekemisiä ja tuotoksia, joilla nämä vaikuttavuus-tavoitteet saavutetaan? Ei näitä ongelmia kukaan yksin ratkaise, tarvitaan erilaisten näkökulmien ja osaamisten välistä keskustelua.

Mutta, miten tämä keskustelu saataisiin käytiin, ja miten se organisoidaan? Miten luodaan uudenlaista tiedolla johtamisen kulttuuria?

En tiedä. Uskon kuitenkin, että lähtökohtana pitää olla yhteiset tavoitteet ja yhteinen käsitys siitä, missä olemme tällä hetkellä. Näiden pohjalta on mahdollista käydä tuloksellisuusdialogia; pohtia mitä pitää tehdä, jotta pääsemme tavoitteisiin.

Uskon, että avoin keskustelu ja eri näkökulmien huomiointi sitouttaa ja kannustaa. Syntyy mielekästä tekemistä ja arvostus toisten tekemisiä kohtaan kasvaa. Opimme ymmärtämään, miksi muut toimivat niin kuin toimivat ja tunnistamme eri roolien ja osaamisten tärkeyden kokonaisuuden kannalta.

Johtamisella pitää luoda mahdollisuus onnistumiseen ja oman osaamisen ja vahvuuksien hyödyntämiseen. Oli tehtävä mikä tahansa, on myös tärkeää seurata ja johtaa tuotos/panos suhdetta. Syntyykö sitä mitä piti ja millaisia uhrauksia se edellytti? Tämä luo pohjan tuloksellisuusdialogin jatkumiselle ja jatkuvalle toiminnan kehittämiselle.

Advertisements

2 comments

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s