Kunnallistalous ja tietojohtaminen

Kuukausi takana uudessa tehtävässä; näkökulmanmuutos on virkistävää, mutta ei tapahdu sormia napsauttamalla.

Kuukausi on sisältänyt mm. tutkimusmenetelmien opetusta, yhden graduseminaarin, muutaman hankeaihion suunnittelua, muutaman gradun arvostelun ja monenlaista uuden opettelua. Uusien tehtävien opettelun ohella on ollut myös tuttua ja turvallista. Pari seminaaripuheenvuoroa tietojohtamisen teemalla (kts. Slideshare), muutamia artikkeleiden arviointitehtäviä sekä omien vanhojen artikkeleiden revisiointia. Tampereen radioonkin pääsin heti vuoden alkajaisiksi.

Konkreettinen tekeminen pitää kiireisenä, mutta onneksi välissä on aikaa lukea ja hieman reflektoidakin. Ajattelumallin kääntäminen tietojohtamisesta kunnallistalouteen vaatii työstämistä. Vaikka olenkin vuosia ollut tekemisissä julkisen sektorin tietojohtamisen ja suorituskyvyn mittaamisen kanssa, on muutos silti huomattava.

Tietojohtaminen tarkoittaa tiedon hyödyntämistä” kirjoittelimme kollegan kanssa aikoinaan. Kyllä, olen tästä entistäkin vakuuttuneempi, mutta mitä se tarkoittaa kunnallistalouden näkökulmasta?

Kunnallistalouden ytimessä on niukkojen resurssien ja palvelutarpeiden yhteensovittaminen. Teoreettisina lähestymistapoina esiin nousevat muun muassa agenttiteoria, transaktiokustannusteoria sekä rajattu rationaalisuus -teoria. Mitä tietojohtaminen ja edellä mainittu tiedon hyödyntäminen tarkoittavat näiden teorioiden valossa?

Minua kiinnostaa erityisesti talouden ja toiminnan välinen yhteys. Itselleni luonteva kysymys liittyy tietoon; millaista informaatiota ja tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi ja miten tieto saadaan palvelemaan toimintaa ja sen kehittämistä?

Aikaisemmin olen tarkastellut pääasiallisesti yksittäisen organisaation johtamista. Toki olemme tutkineet myös verkostoja, palvelujärjestelmiä ja jopa alueellista tietojohtamista. Tarkastelukohteena on kuitenkin useimmiten ollut organisaatiotason johtamishaaste. Kunnallistalouden tutkimukseen ja keskusteluihin perehtyessäni minulle on avautunut aivan uudenlainen tarkastelutaso.

Kansallisten hankkeiden arviointi ja tiedolla johtaminen tai vaikkapa hallinnonalojen tuottavuuden mittaamisen ja tavoiteasetannan problematiikka ovat luonteeltaan hyvin erilaisia keskusteluita kuin organisaation tai edes tuotantoverkoston tuottavuuden kehittämisen kysymykset. Samoista asioista puhutaan, mutta kieli tuntuu olevan kovin eri. Ei ihme, jos kentällä puhutaan välillä hieman ristiin ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen tuntuu joskus vaikealta.

Pakko myöntää, että paljon on uutta opittavaa. Onneksi ympärillä on iso joukko näiden asioiden asiantuntijoita, joiden puoleen kääntyä. Teemasta lisää sitä mukaan kun ajatus kehittyy.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s