Tieto lisää tuskaa – vai lisääkö?

Artikkeli julkaistu alunperin NEMO-tutkimushankkeen blogissa.

Vastaus otsikon kysymykseen lienee tilannesidonnainen; siinä missä yksi loukkaantuu ja lamaantuu toinen innostuu ja tarttuu päättäväisesti toimeen. Nämä reaktiot voivat olla vastine samaan ärsykkeeseen, kuten esimerkiksi tietoon organisaation viimeisen kvartaalin taloustilanteesta.

Johtamisen näkökulmasta tästä seuraa se, että oli sitten kyse asiakkaasta tai työntekijästä, olisi tärkeätä ymmärtää, miten ja millaisella tiedolla saadaan aikaan positiivista toimintaa. Kyse ei siis välttämättä ole positiivisten tunnereaktioiden synnyttämisestä, vaan sellaisten tunteiden, jotka johtavat positiiviseen toimintaan ja tuloksiin.

Esimerkiksi kiukku, turhautuminen ja näiden synnyttämä näyttämisen halu saavat usein aikaan huomattavia tuloksia. Suomen aliarvostettu ja väheksytty jääkiekkomaajoukkue voitti juuri nuorten maailmanmestaruuden, joukkue käsitteli ulkoisen paineen upeasti, yhtenäistyi, vahvistui, ja näytti lopulta Ruotsille ja koko maailmalle.

Tunteiden käsittely ja halu näyttää on kuitenkin henkilökohtainen kokemus. Sisäisten motivaatiotekijöiden ja niihin liittyvien tunteiden tiedostaminen on tärkeää. Se, miten niitä voidaan hyödyntää ja miten tiettyjä tunnetiloja voidaan ulkopuolisen taholta ohjata ja johtaa, on mielenkiintoista ja liittyy läheisesti tiedolla johtamisen teemaan. Millä tiedolla?

Hyvät johtajat ja valmentajat saavat joukkonsa suoriutumaan myös vaikeissa tilanteissa ja paineen alla. Ristiriitaiset odotukset ja niiden synnyttämät tunteet pitää kyetä valjastamaan ja kääntämään voimavaraksi. Joissain tapauksissa negatiivisista tunteista halutaan eroon, joskus ne voivat tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia.

Asiakkaan tuntemusten havaitseminen, ennakointi ja näihin tunnetiloihin reagointi on moderni johtamishaaste. Vastaavalla tavalla henkilöstön tunnetilojen monitorointi ja niihin vaikuttaminen omaa paljon potentiaalia. Toimintamallien rakentaminen sekä henkilöstön valmiuksien parantaminen kouluttamalla ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatio voi varautua kohtamaan negatiivisia tunteita. Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mistä ilmiössä on kyse.

Tietojohtamisen tutkijana en väitä olevani ekspertti tunnetilojen analysoinnissa ja johtamisessa, mutta uskon, että meidänkin tutkimusalallamme on paljon annettavaa erityisesti tilanteissa joissa väärä, väärin ajoitettu tai väärin tulkittu informaatio aiheuttaa vahvoja tunnereaktioita ja epätoivottua käytöstä.  Näiden minimointi tai kanavointi siten, että ne eivät aiheuta hallaa asiakkaalle, työntekijälle tai organisaatiolle on nähdäkseni yksi keskeinen tiedolla johtamisen haaste.

Tietojohtamisen kirjallisuudessa esitetään, että organisaatio tulisi säännöllisin väliajoin ajaa kaaoksen, jotta se uusiutuisi, tuottaisi uutta tietoa ja ymmärrystä ja näin kykenisi kukoistamaan myös jatkossa. Tämän kaltainen toiminta aiheuttaa varmasti ristiriitaisia tuntemuksia. Tunteiden näkökulmasta kaaoksessa voi olla kyse myös pään sisällä tapahtuvasta kaaoksesta tai ristiriidasta.

En tiedä millaisella tiedolla tunteita voi johtaa, mutta uskon että paremmalla tiedolla johtamisella voimme vaikuttaa ainakin siihen, että emme turhaan ruoki epätietoisuutta, väärinkäsityksiä tai luo tehokasta toimintaa ja tiedonkulkua estäviä kuppikuntia.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s