Kunnan johtaminen edellyttää helikopteriperspektiiviä

Artikkeli julkaistu alunperin julkaisussa: Akseli – tilastollisia tiedonantoja Tampereelta (3/2012) (s.14)

Perinteisesti organisaatioiden suorituskykyä on tarkasteltu organisaatiokohtaisten tuloskorttien avulla. Tämä saattaa kuitenkin johtaa osa-optimointiin ja kokonaiskuva organisaatiorajat ylittävien palveluketjujen toimivuudesta jää tällöin epäselväksi. Palvelujärjestelmän johtaminen edellyttää helikopteriperspektiivin omaksumista.

Kunnan johtamisessa tarvitaan laajaa tietopohjaa ja näkemystä. Tästä laajasta tietotarpeesta johtuen kuntasektorilla on yleistynyt tiedolla johtamisen retoriikka. Kyse on tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä päätöksenteossa sekä strategisella että operatiivisella tasolla – tiedon ja osaamisen muuntamisesta kuntalaisten eduksi.

Onnistuakseen tiedolla johtaminen tulee mieltää kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi. Toimintakulttuurin tulee tukea ja kannustaa tiedon hyödyntämistä. Vain näin tiedosta kyetään luomaan arvoa. Tarvitaan yhteisiä toimintamalleja, käytäntöjä ja tietojärjestelmiä.

Yksi lähestymistapa tiedolla johtamiseen on mittaaminen, jota Tampereen kaupungissa on lähestytty kolmen toisiaan täydentävän mittausnäkökulman avulla: palvelutuotannon laatu ja tehokkuus, asiakasvaikuttavuus sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näitä näkökulmia on konkretisoitu ja viety käytäntöön geriatrisen poliklinikan ja hyvinvointineuvolan henkilöstön kanssa.

Asiakasvaikuttavuus edustaa tilaajan näkökulmaa. Hyvinvointineuvolan tapauksessa sitä mitataan muun muassa asiakassiirtymisinä. Hyvinvointineuvolan onnistuessa raskaampien palveluiden käyttö vähenee ja viime kädessä tamperelaisten perheiden hyvinvointi paranee. Geriatrisen poliklinikan tapauksessa asiakasvaikutuksia mitataan esimerkiksi vanhusten toimintakyvyn ja elämänlaadun avulla. Näitä mittareita ollaan viemässä palvelusopimuksiin.

Toimintayksikkörajat ylittävissä palveluketjuissa asiakasvaikutukset syntyvät monen toimijan yhteistyössä. Myös mittaamista tulee lähestyä uudella tavalla. Erilaisten tietotarpeiden ja mittaustasojen eriyttäminen selkeyttää tilaajan ja tuottajan vastuita sekä tarjoaa konkreettisia välineitä palvelutuotannon vaikuttavuuden mittaamiseen. Parhaimmillaan tuotetun mittausinformaation avulla kyetään rakentamaan tarina, joka kertoo kuinka tuhansista ja tuhansista onnistuneista palvelutapahtumista muodostuu Tamperelaista hyvinvointia.

Tiedolla johtaminen mielletään helposti raportteja ja tilastoja tuottavaksi tukifunktioksi. Sitä se ei kuitenkaan yksinomaan ole. Kaikissa asiakaskohtaamisissa luodaan tiedosta arvoa, eli hyödynnetään tietoa.

Hyvinvointineuvolassa eri alojen asiantuntijat yhdistävät osaamistaan ja luovat uusia ratkaisumalleja asiakkaiden ongelmiin. Geriatrisen poliklinikan yhtenä strategisena tavoitteena puolestaan on osaamisen jakaminen ja siirtäminen erikoissairaanhoidon ja kotipalvelun välillä.

Kunnan johdossa helikopteriperspektiivin omaksuminen hämärtää yksityiskohdat. Tilaajan tietotarpeet keskittyvät palvelujärjestelmän toimivuuden arviointiin. Tuotanto-organisaatioissa johdon huomio on toiminnan tehokkuudessa ja asiakkaista huolehtimisessa. Roolijakojen selkeys on yksi keskeinen edellytys tiedolla johtamiselle. Päällekkäinen työ ja turha byrokratia syövät resursseja ja aiheuttavat turhautumista. Onnistuessaan kokonaisvaltainen ja selkeä tiedolla johtaminen luo pohjaa yhdessä tekemiselle ja vaikuttaville palveluketjuille. Jokainen voi omassa roolissaan hyödyntää tietoa ja pyrkiä fiksuun toimintaan – tässä mielessä jokainen on tietojohtaja.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s